Veljeyden hengessä

Puheeni Veljeyden hengessä konsertissa.

Me tarvitaan muistutusta historiasta koska jos emme tunne historiaa emme voi luoda tulevaisuutta. Tämä hetki kaipaa rauhaa, tasa-arvoa ja rakkautta - veljeyden hengessä.

Koen usein jääväni kaiken pahan alle jota maailmassa tapahtuu tällä hetkellä.

Kuinka moni teistä kokee maailmantuskaa?

----

Niin minäkin.

----

Mä uskon että me saadaan tästä illasta uskoa tulevaan.

Lähi-idässä on sodittu koko minun elämäni ajan, se vain ei kiinnostanut kovinkaan montaa, ei ainakaan täällä. Se on niin kaukana ja ei koske meitä. Tuli sota Eurooppaan, se tuli niin lähelle ja kiinnostaa myös meitä. Tosiasiassa meillä on eriarvoisia sotia.

Mua välillä oksettaa se että meidän kaksinaismoralismi on niin käsin kosketeltavaa. Ihmisarvo ei ole jakamaton. Meillä kansanedustaja voi heilua aseen kanssa ja natsismi ei ole vaan nousussa vaan se on jo ottanut paikkansa Euroopassa, Suomessa .Mä joudun ummistamaan silmäni välillä. Edes hetkeksi. Muuten mä jään pahuude alle enkä enää pääse ylös.

Sotien lisäksi me nähdään kun luonto tuhoutuu ei edes vähän kerrallaan vaan ihan helvetisti ja joka puolella. Se tässä onkin pelottavaa kun ilmaston lämpenemiseltä pystyy sulkemaan silmät, niinkuin sodiltakin. Välillä mä taistelen katkeruutta vastaan.

Sitten tullaankin siihen kun me tiedetään mikä kaikki on pielessä eli tunnistetaan ongelma. Sitten se ongelma pitäisi ratkaista. Rauha ei ole vain pysymistä poissa konfliktista. Vaan aktiivinen valinta ja jatkuva prosessi. Me tarvitsemme siltoja ihmisten välille, ymmärrystä, sovintoa ja oikeudenmukaisuutta. Kaikkea sitä mitä tässä ajassa ei arvosteta. Ei suljeta silmiä ja käännetä päätä, ei hyssytellä eikä kaunistella.

Koska

Pahuuden voittoon tarvitaan vain se että hyvät eivät tee mitään.