Harrastustakuu Poriin!

Valitettavasti vuosi 2021 jouduttiin aloittamaan pandemian painaessa päälle. Koronavirus oireilee onneksi aika lievästi nuorten ja lasten keskuudessa, mutta siitä huolimatta sen seuraukset ulottuvat sinne asti. Porin kaupungille on myönnetty rahoitusta harrastamisen Suomen mallin kokeiluun, jolla koulupäivän yhteyteen tuodaan mieluisia harrastuksia. Kokeilu on hyvä askel siihen suuntaan, että tulevaisuudessa saadaan aito harrastustakuu toteutettua.

Korona aikana lapset ja nuoret ovat jääneet pitkiksikin ajoiksi pois harrastustoiminnasta ja muista perheen ulkopuolisista verkostoista. Lasten ja nuorten tiedetään sopeutuvan varsin hyvin muuttuviin elämäntilanteisiin ja -oloihin. Siitä huolimatta voisin väittää, että lapset kokevat vallitsevan tilanteen välillä ahdistavana. Etäkouluun siirtyminen, harrastustoiminnan lopettaminen ja ystävien kanssa vietetty aika väheni. Kaikki nämä muutokset voivat aiheuttaa negatiivisia seurauksia, etenkin liikkumisen vähenemisellä on pitkäaikaisia seurauksia.

Harrastustoiminta tukee muun muassa lasten ja nuorten kasvua sekä sosiaalisia taitoja. Harrastustoiminta opettaa itsenäistymistä ja antaa vapautta. Jokaisella nuorella pitäisi olla mahdollisuus harrastaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kouluikäisten lasten ja nuorten tulisi harrastaa monipuolista, omaan ikään sopivaa liikuntaa vähintään 1-2 tuntia päivässä. Harrastustakuun toteutuminen vähentäisi lasten eriarvoisuutta sekä harrastuksen aloittamisen kynnys madaltuisi.

Harrastustakuu on monessa kunnassa alkutekijöissä. Pori tarjoaa nuorisopassin avulla erilaisia kokeilukertoja esimerkiksi uimahalliin, kuntosalille, kulttuuripalveluihin ja niin edelleen. Passi ei kuitenkaan korvaa säännöllistä harrastusta. Porissa pitää laatia aito harrastustakuu. Harrastustakuun tarkoitus on taata vähintään yksi mieluisa harrastus jokaiselle lapsella ja nuorelle. Tällä pyritään vahvistamaan kunnallista hyvinvoinnin edistämistyötä ja varmistaa yhdenvertaisen harrastusmahdollisuuksien toteutumisen.

Kunnilla on vahva rooli kaikenikäisten liikkumisen aktivoinnissa. Kaupungin on tärkeää kehittää toimintojaan siten, että esimerkiksi liikkumisesta kävellen ja pyöräillen tehdään houkuttelevaa ja sujuvaa. Kaupunkisuunnittelulla on merkittävä rooli aktiivisen kaupunkiympäristön rakentamisessa. Liikkuminen ei saisi rajoittua vain harrastuksiin, vaan siitä pitäisi kehittyä luonnollinen osa nuorten ja muiden arkea.